Kustannustehokasta vesien kunnostusta: Rakennetun ympäristön hulevedet puhtaiksi luonnonmukaisesti hulevesialtaiden ja kosteikkojen avulla
Karvianjoki on luokiteltu valtakunnallisesti kalatalouden I. luokan kunnostukohteeksi, ja kalataloudellisia kunnostuksia tehdään jo koko ajan mm kunnostamalla pääuomien koski- ja nivapaikkoja ja tekemällä kalateitä nousuesteiden poistamiseksi, tavoitteena saada endeemiset taimen ja harri pärjäämään, ja osa joesta taas vaelluskalavesistöksi.
Jätevesien, maatalouden ja ojitusten aiheuttamiin päästöihin on kiinnitetty huomiota jokien ja järvien likaajina. Suuri merkitys on myös taajamien hulevesillä, jotka saattavat päästä luonnonvesiin täysin käsittelemättöminä. Luonnonvesiemme pelastamiseksi kannattaa myös hulevedet puhdistaa.
Hulevesiä voidaan puhdistaa edullisesti, nopeasti ja tehokkaasti rakentamalla hulevesien laskuojien päähän hulevesialtaat ja kosteikot pienpuhdistamoiksi, siis luonnonmukaisia kosteikkoja, joissa kasvit ja luonnon mikrobit suodattavat vedestä haitalliset aineet. Hake- ja pajusuodattimia ja reheviä rantakasveja voidaan käyttää ravinteita sitovina suodattimina, jotka estävät haitta-aineita pääsemästä luonnonvesiin. Luonnonvesien tilan parantaminen tällä edullisella ja tehokkaalla tavalla tuo pysyvää hyötyä kaikille. Rantatonttien omistajatkin saavat arvonnousua mökeilleen. Jokien ja järvien vedet kirkastuvat ja rannat paranevat. Vaikutus heijastuu koko Itämeren tilaan.
Tiehallinnon tienvarsiojien hulevedet virtaavat puroihin ja muihin poisvirtaaviin ojiin tai suoraan muihin isompiin vesistöihin. Näihin ojiin tulee myös saada kosteikot.
Hulevesiasioiden hyvällä hoitamisella on positiivisia vaikutuksia pintavesien suojelun lisäksi myös tulvatilanteiden hallintaan rankkasateiden aikana ja jälkeen. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu kuuluu lain mukaan kuntien vastuulle, ja vaikka Kankaanpäässä onkin jo asiaa hoidettu, on tartuttava tässäkin entistä parempaan hoitamiseen. Kosteikkojen ja viivytysaltaiden rakentamiset ovat toimenpiteitä, joiden avulla voidaan sekä hillitä tulvia että parantaa vesistöihin valuvien vesien laatua. Kaupungin on jo kaavoituksessa varauduttava hulevesien asianmukaiseen hoitamiseen, esimerkiksi aluevarausten tekemiseen kosteikkoja varten.
Ehdotamme, että Kankaanpään kaupunki alkaa aktiivisesti toimia, jotta taajamakosteikkoja ja tienvarsiojien kosteikkoja aletaan rakentaa. Kaupunki voi itse rakentaa, ja alkaa myös ohjata tähän kaavoituksella ja rakennusmääräyksillä. Tärkeimpänä mutta ei ainoana on Karvianjoen suojelu.
Vihreät
Irmeli Elomaa
Hulevesiä koskevasta lainsäädännöstä
Hulevesien hallinnasta säädetään pääosin maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL, 132/1999), johon lisättiin vuonna 2014 uusi luku 13a hulevesiä koskevista erityisistä säännöksistä. Samalla uudistettiin vesihuoltolakia, johon lisättiin luku 3a huleveden viemäröinnin järjestämisestä ja hoitamisesta.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa erityisesti asemakaava-alueella, imeyttää ja viivyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla, ehkäistä hulevesistä ympäristölle ja kiinteistölle aiheutuvia haittoja ja vahinkoja sekä edistää luopumista hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin. Hulevesien hallinta koostuu hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyvistä toimenpiteistä.
Hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla vastaa kunta. Hyvä hulevesien hallinta on osa terveellistä ja turvallista elinympäristöä, minkä turvaaminen on myös kaavoituksen tavoitteena. Hulevesijärjestelmän suunnittelu tulee jatkossa muistaa kaavoituksen yhteydessä, jolloin alueiden varaaminen hulevesien viivyttämiseen ja johtamiseen olisi osa kaavan valmistelua. Kunnat voivat ohjata hulevesien hallintaa myös omissa rakennusjärjestyksissään.
Hulevesien hallintaan vaikuttavat myös EU:n tulvadirektiiviin (2007/60/EY) perustuvat laki (620/2010) ja asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010). Lainsäädännön tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahinkoja sekä edistää tulviin varautumista.
Aloitteen käsittely kaupungilla
TEKNL 27.04.2020 § 43
Vihreiden valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen kaupungin hulevesien hallinnasta ja hulevesien puhdistamisesta rakentamalla laskuojien päähän hulevesialtaat ja kosteikot pienpuhdistamoiksi, luonnonmukaisia kosteikkoja. joissa kasvit ja luonnon mikrobit suodattavat vedestä haitalliset aineet. Ryhmä ehdottaa, ”että kaupunki alkaa aktiivisesti toimia, jotta taajamakosteikkoja ja tienvarsiojien kosteikkoja aletaan rakentaa. Kaupunki voi itse rakentaa, ja alkaa myös ohjata tähän kaavoituksella ja rakennusmääräyksillä. Tärkeimpänä mutta ei ainoana on Karvianjoen suojelu.”
Ilmastonmuutoksen seurauksena säävaihtelut ja rankkasateet ovat lisääntyneet ja Tekninen keskus on tiedostanut hulevesienhallinnan tärkeyden etenkin kaupungin keskusta-alueella, jossa rakentaminen on suhteellisen tiivistä ja päällystettyjä yleisiä, katu- ja piha-alueita on runsaasti. Kankaanpään kaupungin hulevesimallinnus ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma on tehty teknisen keskuksen toimeksiannosta vuonna 2016 (Sweco Ympäristö Oy, 7.12.2016).
Keskustaajaman alueella katujen ja piha-alueiden hulevedet sekä rakennusten kattovedet on pääsääntöisesti ohjattu hulevesiviemäriverkostoon, josta vedet purkautuvat vesistöön laskuojien, rumpuputkien tai viemäriputkiston kautta Ruokojärveen ja Ruoko-ojaan. Hulevesiverkoston kaivot ovat lietepesällisiä, mikä vähentää merkittävästi verkostosta vesistöön veden mukana kulkeutuvan lietteen määrää. Kosteikoilla ja tasausaltailla voidaan virtaamia tasata ja pidättää ravinteita. Näiden rakentaminen taajama-alueella ei niiden vaatiman tilan vuoksi kuitenkaan ole useinkaan mahdollista. Hulevesiverkoston virtaamia on paikallisesti pyritty tasaamaan tasausaltain mm. Kärjenpuiston ja Kisällinpuiston alueilla sekä maanalaisilla hulevesikapseleilla. Verkostoon johdettavan veden määrään voidaan vaikuttaa myös viheralueiden sijoittamisella ja käyttämällä läpäiseviä päällysteitä esimerkiksi betonisia nurmi- ja reikäkiviä.
Ruokojärven kunnostushankkeen yhteydessä vuonna 2014 Ruokojärveen laskeviin ojastoihin toteutettiin seitsemän laskeutusallasta ravinnekuormituksen pienentämiseksi.
Kaavoituksessa hulevesienhallintaan voidaan kaavamääräyksissä antaa ohjeistusta perustuen kunkin alueen paikallisiin hydrogeologisiin olosuhteisiin, ympäröivän alueen maankäyttöön ja kaava-alueen käyttötarkoitukseen.
Hulevesijärjestelmä verkostoineen, laskuojineen, lasketusaltaineen ja kosteikkoineen kuuluu Teknisen keskuksen Kuntatekniikka-tulosalueen vastuulle. Hulevesienhallinta pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan hallitusti ja ympäristölle kestävällä tavalla rakennetun ympäristön ja rajallisten taloudelliset resurssien asettamissa rajoissa siten, että rakenteille haitallista huleveden tulvimista ei pääsisi tapahtumaan ja ympäristölle aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman vähäiset. Etenkin uusien kaava-alueiden osalta hulevesienhallintaa on ohjeistettu kaavamääräyksin ja suunnittelua tehdään yhteistyössä kaavoituksesta vastaavan Kaupunkisuunnittelukeskuksen ja Teknisen keskuksen kesken.
Valmistelija tekninen johtaja Marja Vaajasaari
Teknisen johtajan ehdotus:
Tekninen lautakunta hyväksyy Teknisen keskuksen selvityksen hulevesienhallinnasta ja päättää, ettei aloite edellytä erityisiä jatkotoimenpiteitä.