[Mielipidekirjoitus Kankaanpään Seutu 26.2.2021]
Päästöjä on vähennettävä. Meidän ihmisten elinmahdollisuuksien kannalta on turpeenpoltosta luovuttava ensimmäisenä, koska siitä päästöjä tulee paljon.
Polttoturpeen käyttö loppuu joka tapauksessa, joten innovaatioita, kehittämistä, ja mielikuvitusta tarvitaan. Kaaoksen välttämiseksi turvetuotantoalan kannattaa tosissaan miettiä, miten heidän koneitaan, ammattitaitoaan ja soitaan voidaan muuttaa ilmastoa ja maapalloa hyödyttäväksi.
Uusiutuvan energian tai kosteikkojen rakentamisessa tai kitukasvuisten ojitettujen soiden ja turvepeltojen ennallistamisessa tai muissa ympäristöä paikallisesti parantavissa toimenpiteissä voivat turvealan ihmiset löytää tulevaisuuden toimeentulon, ja nyt yhteiskunta tukee muutosta. On käytettävä todella järkeä. Vanhaan takertuminen ei kannata. Paluuta entiseen ei ole.
Ilmastoasiat ovat maailmanlaajuisia, luonnonvarat paikallisia, ja molempien suojeluun on vihdoin herätty maailmanlaajuisesti. Kansainvälisiltä investoinneilta vaaditaan jo päästöttömyyttä ja ympäristöystävällisyyttä.
Soiden ojitus ja metsittäminen oli tärkeää Suomelle 1950–1960 -luvuilla, saatiin töitä tuhansille veteraaneille, evakoille ja maansa menettäneille sekä kansantalouden kannalta tärkeää metsänkasvua lisätyksi. Silloin ei osattu kuvitella haittoja.
Kaikkia virheitä ei enää edes pystytä korjaamaan. Suossa varastoitunut hiili reagoi kuivatetussa suossa ilman hapen kanssa, ja ilmakehään vapautuu hiilidioksidia sieltä tuhansien vuosien hiilivarastosta. Oma sukupolvemme on siis jo peruuttamattomasti muuttanut maaperää ja ilmastoa, mutta lisää ei pidä tuhota.
Myös luontokadossa, eliölajien nopeassa vähenemisessä, turvetuotanto on osatekijä. Kun joet ja lammet ovat suolietteistä samentuneet, ovat kirkkaan veden lajit hävinneet. Karvianjoen lohikalat tai näkinkengät ovat lapsuusmuistoja vain. Kun kosteikot vähenevät, vähenevät myös hyönteislajit ja kosteikkolinnut.
Turvetuotanto ei ole ympäristön kannalta hyvä asia, eikä investointi tulevaisuuteen, vaikka se työllistää ja on laillista. Mahdollinen aktiivihiilituotanto tai turpeen kasvualustoina ja kuivikkeina käyttö varmaankin pitää turvesuot vielä käytössä vuosia, mutta kokonaisvaltainen haittojen ja hyötyjen laskeminen on aina aiheellista. Puuttomat, käsitellyt suomaat ovat voimakkaita kasvihuonekaasujen tuottajia ja ilmastonmuutoksen pahentajia.
Luonto on pääomaamme. Muutetaan ajatustapaamme niin, että sitäkään pääomaa ei hävitetä, vaan toimitaan niin, että se tuottaa korkoa. Luonnosta huolen pitäminen on maaseudun puolustamista. Hyvä metsätalous tuottaa sitä korkoa.
Puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi Kankaanpään Seudun artikkelin mukaan: ”Tulevaisuudessa ei energiantuotannossa polteta mitään, vaan käytetään päästöttömiä tuotantomuotoja.” Näitä sanoja on tarkoituksella vääristelty, takkojen ja saunojen kieltämisestä ei ollut kyse.
Turvetta ja muita fossiilisia ilmakehää pilaavia polttoaineita ei tulevaisuudessa tarvita. Teknologiateollisuus kehittyy yhä vähäpäästöisempään suuntaan. Vetytalous, eli kun vesi muutetaan vedyksi ja hapeksi, ja muut sähköntuotantoa mullistavat uusiutuvan energian ratkaisut ovat tulevaisuutta nykyisten uusiutuvien energiamuotojen lisäksi. Mutta toki yhteisen maapallomme hyväksi jokaisen rakentajan kannattaa valita vähäpäästöinen sydän uusiessaan tai rakentaessaan tulisijoja.
Harri Kangas
Kirjoittaja on Pohjois-Satakunnan Vihreiden varapuheenjohtaja